Day one

Blogin pystyttäminen on ollut to do –listalla jo pitkään, mutta vasta nyt viimeviikkoinen yliopiston tiedeviestinnän teemapäivä sai minut ottamaan itseäni niskasta kiinni – joten HERE WE GO! Tästä eteenpäin on rauhalliseen tahtiin tiedossa lyhyitä ajatuksia liikuntaan ja aivoihin liittyvissä aihepiireissä. Teemat tulevat muodostumaan aiheista, joita käsittelen kaveripiirissäni, tutkijakollegojen kanssa sekä joihin törmään opiskellessani/kehittäessä itseäni osana tutkimustyötäni.

Blogin perustamisessa suurimpana vastavoimana on ollut tietynlainen pelko tai vastuu. Tutkijan roolissa minun oletetaan kertovan pelkkiä sataprosenttisia faktoja, vaikka kysymyksiin harvoin on selkeitä kyllä/ei -vastauksia. Toisaalta henkilö, joka kysyy minulta tai keneltä vaan asiantuntijalta vastauksia tai ohjeita esimerkiksi hyvinvointiinsa liittyvissä asioissa, odottaa saavansa myös konkreettisia vastauksia ja neuvoja. Annan kärjistävän esimerkin:

Kysyjä: Joku sanoi, että hyvä kunto suojaisi stressiltä, pitääkö tämä paikkaansa?”

Tutkija vastausvaihtoehto 1:Tämänhetkisen tutkimusnäytön valossa näyttäisi lievästi siltä, että hyvän fyysisen kunnon omaavat henkilöt reagoivat stressitilanteisiin ainakin kortisolin osalta vähäisemmin. Hyvä kunto saattaa siis suojata ainakin osaltaan stressiltä, mutta tulokset ovat ristiriitaisia ja lisätutkimuksia tarvitaan.”

Kysyjä: ”Just” (Miettii samalla, että eikö tämä kaveri tiedäkään näistä asioista kun ei selkeään kysymykseenkään osaa vastata kuin tuommoista jargonia).

Tutkija vastausvaihtoehto 2: ” Kyllä se näin on, liikkuminen kannattaa aina!” (Esittää väitteitä, joista ei välttämättä ole kovin selkeää näyttöä ja miettii samalla ”mitähän ne muut tutkijakollegat nyt miettivät kun menin noin sanomaan ja enhän minä edes ole tämän kyseisen tutkimuskentän number one -tutkija Suomessa…”)

Kysyjä: ”Vau! Minäkin stressaan arjessa niin paljon, että kyllähän sitä pitää sitten lenkkipolulle lähteä!”

Vastauksissa tasapainotellaan siis aina sen välillä, vastatako mahdollisimman totuudenmukaisesti ja ”tylsästi” vaiko tutkitun tiedon pohjalta itse soveltaen. Edellä esitetystä, useita tutkijakollegojakin koskevasta, ”vaivasta” huolimatta, olen päättänyt hommaan ryhtyä. Tarkoituksena on, että blogitekstit olisivat mahdollisimman ymmärrettäviä taustasta huolimatta. Mielestäni aivojen- ja hyvinvoinnin tutkimuksessa on kuitenkin äärimmäisen mielenkiintoisia löydöksiä, ideoita ja teorioita, jotka voisivat kiinnostaa paljon laajemminkin kuin pelkästään meidän tutkijoiden keskuudessa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *